Persoonallisuushäiriö

Voi vitsi mä rakastan Effyä (skins). Se on niin laiha ja kaikki haluaa sen mut kukaan ei saa. Sellanen mäkin haluan olla. Täydellinen.

Äsken mä söin kanaa. Mun vanhemmat haluaa että mä syön lisää, mutta mä olen täynnä. Tai niin mä sanon, oikeesti mulla on kamala nälkä. Mut en mä voi sitä niille kertoo, niille mun pitää sanoa ettei mulla ole koskaan nälkä. Että olen joku omituinen täydellinen jonka maha ei tunne nälkää.
Mua pelottaa. En uskalla nousta ja lähteä tästä koneelta, koska tiäedän että joudun vaan johonkin missä on ruokaa ja syön ja syön ja vaan syön. Mun itsehillintä on niin huono taas nykyään, ja mä koitan joka päivä parantaa sitä, mutta aina musta tuntuu että kyllä se huomenna. Kyllä mä taas huomenna, huomenna, huomenna! Mutta kun mä haluan olla kaunis tänään. Mun on pakko ryhdistäytyä. Pakko.
Paino tänään 56. En tiiä grammoja, koska mulla on perinteinen viisarivaaka. Se sama viisarivaaka on joskus näyttäny 67 mun alla. Aika hassua.

Haluan olla niinkuin kaikki ne täydelliset laihat jotka on tuolla meidän yläpuolella ja potkii meitä. Mä vihaan niitä mä vihaan niitä suosittuja joihin pelkää törmätä koulun käytävällä, joiden silmiin ei uskalla katsoa enää niinkun joskus ennen. Joiden vastaantullessa pitää kääntää katse pois ettei saa sitä ivallista hymyä. Kun pitää väistää ettei jää alle ja joudu täydellisten ohuiden jalkojen ylikävelemäksi. Ja siti, vaikka mä vihaan, mä haluan jokapäivä olla yksi niistä, yksi niistä laihoista potkimassa muita.
Miksi?
En mä tiedä, haluan vaan.

Mun mahaan sattuu. Ruoka varmaan, olisi voinut jättää syömättä. Nyt sattuu.

xoxo
Lily

ps. KIITOS JO 4 LUKIJALLE ! ♥